HEINÄKUUN MAKSIIMI ”Kesä jatkuu Paarlahden leveydeltä. Poetic licence vallitsee.” ” Jäminkipohja on kylä Ruoveden kunnassa, Pirkanmaalla. Tämän kirjan Jäminkipohja muistuttaa tuota vähäistä seutua monessa. Vietin siellä lapsuuteni kesät ja jotakin omistan siellä tänäkin päivänä. Lopulta tässä kuvattu Jäminkipohja on kuitenkin päässäni oleva valtakunta, osa tekstiuniversumia, jossa olen aina omalla maallani. Viime kädessä kysymys on runoissa äänessä olevan puhujan tarinoimasta fiktiosta. Monella runoista on toki siteensä elettyyn ja tapahtuneeseen, mutta kaiken yllä makailee vastaan väittämätön poetic licence. ” Näin kirjoitan kirjani Jäminkipohjan maksiimi: kollaasi (BoD 2020) päätössanoissa. Sanojen kirjoittamisesta on kulunut neljä vuotta, mutta edelleen Jäminkipohjan maksiimi paljastaa elämän perimmäisen tarkoituksen. Elämä pitää ylittää kuin pelto: nyt olen tässä ja tuosta lähden menemään eteenpäin. Edelleen on se Jäminkipohja, joka löytyy kartalta ja se, jota ei löy