Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2014.
VOI LUOJA  – TAITEILIJA KUORRUTTI KIRKON! ”Niin pienet on ihmisen mitat! Älä niistä välitä, Tor, Jumala, Jahve, kuka lienetkin! Luo!”         (Jouni Paarlahti: Räjähtävä laava) Kaarina Kaikkosen installaatio Totuuden henki   tämänvuotisilla Mäntän kuvataideviikoilla on herättänyt paikkakunnalla vilkasta keskustelua. Ei ihme, onhan teos ripustettu Mäntän kirkon julkisuvun ylle. Mänttä-Vilppulan seurakunnan kirkkoneuvoston luvalla tietysti. Keskustelu on ollut sitä, mitä keskustelu tuppaa nykyaikana olemaan: laineet käyvät.  Taiteilija itse kortostaa (KMV-lehti 16.6.2014) kunnioittavansa kirkkoa. Hänen mukaansa teos on tehty eräänlaiseksi nykyajan alttaritauluksi. Lähtöajatuksena on se, että teoksen materiaalina oleviin paikkakuntalaisten lahjoittamiin paitoihin on jäänyt ripaus pitäjänsä energiaa. Ne ovat teoksessa paikallisten ihmisten symboleita.  Jokaisen sisällä on sykkinyt sydän. Paidat on aseteltu enkelin siipien muotoon siten, että värisävyt
PIKAVETOJA KESKUSTORILTA  " Se on taas täällä, vuosi 1918 totuuksineen ja tarinoineen. Urheat tytöt, jotka uskoivat parempaan elämään." Tampereen Keskustori. Aurinko paistaa, suihkulähde pulppuaa. Sitten tulevat punakaartilaiset. Kaupunki tarvitsee puolustajansa. Naisissa on voimaa. Suihkulähde sammuu, jotta kuulisimme. Jossain kohdin soi S uojelusenkeli . Raavas mies lähes pyyhkäisee silmäkulmaansa. Se on taas täällä, vuosi 1918 totuuksineen ja tarinoineen. Urheat tytöt, jotka uskoivat parempaan elämään. Työhön ja vapauteen.   On kesäkuu 2014, lähes sata vuotta jälkeen Suomen sisällissodan. Seuraan Timo Malmin   tuoreeseen runoteokseen Tuulensuu, minä rakastan sinua (Sanasato 2014) perustuvaa Suomen teatteriopiston opiskelijoiden   esittämää musiikillista näytelmää Naiset, Tampereen puolustajat 1918. Välillä pinnistelen kuullakseni näyttelijöiden puheen, sillä kaupunki syke ei taukoa. Bussit kulkevat Hämeenkatua. Mutta kaikki kannattaa kuulla: vaikuttavaa, vai