Paarlahden leveydeltä

  ”JUST GOT PAID” Marginaalikirjailijan tilipäivä   Korvissani soi ZZ Topin albumi Rio Grande Mud vuodelta 1972 ja siltä kappale Just Got Paid.   Niinpä niin: perjantaina kolahti pankkitililleni Geldtransit saksalaiselta BoD:ltä, jonka kautta olen viimeisen vuosikymmenen aikana julkaissut aina ajoittain jotain. Suorituksen myötä tuli aika summata marginaalikirjailijan tulovirta teoksista viime vuodelta. Se on vuolas, useita kymppejä. Olen iloinen: iloitsen siitä, että minun ei tarvitse elää kirjoittamisella, vaan aika usein suuni kiinni pitämisellä. Vaikka ei sekään aina helppoa ole. Sairaalapappina olen monesti terveydenhoidon marginaalissa ja kirkon kentässä kutakuinkin aina, mutta saan työnantajaltani kuukausipalkan, jolla maksan laskuni. ”Olen iloinen: iloitsen siitä, että minun ei tarvitse elää kirjoittamisella, vaan aika usein suuni kiinni pitämisellä. Vaikka ei sekään aina helppoa ole.” Vuonna 2023 painettuja kirjojani myytiin netin kautta muutama, samoin e-kirjoja o

  TOISELLE KYMMENELLE Kunnes toisin on   ”Iltapäivällä tilaisuus ikäihmisille. Oltuani nyt töissä liki neljä viikkoa vuorotteluvapaan jälkeen, olen edelleen sen verran hileessä, että oli pakko laittaa jotain oikein paperille.” Näin alkoi ensimmäinen Paarlahden leveydeltä -blogi tammikuussa 2014. Olin tuolloin tosiaan juuri palannut vuorotteluvapaalta, jolla olin ollut lähes koko edellisen vuoden. Tuohon aikaan sellainen ylellisyys oli mahdollista. Sen vuoden oppeja oli se, että ihminen voi luopua paljosta kokematta vielä luopuvansa mistään. Vuorottelijan arki oli korkeintaan köyhän leikkimistä: mistään vyön kiristämisestä on turha puhua, jotta ei rienaa niitä, joilla on tedellinen talouden tiukkuus kiusanaan. Vapaalla oli mukava olla, hullumpaa ei ollut siltä palatakaan. Seuraavat neljä ja puoli vuotta tulivat sujumaan suht koht tasaisesti mitä en tietenkään tuolloin tiennyt. Vene keikkui kunnolla vasta syyskuussa 2018. Mutta se ei ole tämän tekstin aihe. ”Kymmenessä vuode