Paarlahden leveydeltä

  ”ÄLÄ UNOHDA RUNOA” Oli jokin päivä elämässä. Tarkkaa aikaa en muista, mutta paikan: Vilppulan R-kioskin edessä. Olin menossa sisälle, kirjailija Pekka Kejonen (1941–2020) tuli ulos. Jäimme juttelemaan, olimmehan tuttuja parin vuosikymmenen ajalta. Sitten keskustelu oli käyty ja tuli aika kummankin jatkaa taholleen. Pekka Kejonen (1941-2020)  viettämässä kirjoittajan 50-vuotispäiviä  lokakuussa 2013 Loppukaneetiksi ja muistutukseksi nuoremmalleen kokenut kirjailija sanoi silmiin katsoen: ”Älä unohda runoa.” Sitten Pekka lähti kävelemään kotiin Parkkivuoreen ja minä menin sinne Ärrälle. Elettiin korona-aikaa ja kanssakäyminen ihmisten kesken oli harvatahtisempaa kuin ennen ja jälkeen sen. Kävi, että tapaamisemme oli viimeinen kasvotusten. Nyt ovat muistot yhteisistä riennoista ja kirjat hyllyssä. Niin se meidän ihmisten kesken yleensä ajan mittaan menee. Liki nolottaa, kun nyt kesän 2023 kynnyksellä totean, että olen menneen vuoden mittaan saanut synnytetyksi kolme runoa, proosaa

  PASTORI PUKEUTUU IZVESTIJAAN:  REETTANOVELLIT HAAPAMÄEN RADALLA   ”Olen vienyt kirjat kiskobussimatkalle Vilppulan ja Tampereen välille edestakaisin. Olen kulkenut tuota ihmissusimaille kiskottua tietä tuhansia kilometrejä töihin ja takaisin ja viettänyt vuositasolla vuorokausia junassa.”   ”Ajatukseni ovat käyttäytyneet villisti ja karanneet näyiksi Haapamäen radalle. Kuvat ovat ottaneet lukemastani pompun mutta itsenäistyneet omintakeisiksi.”   ”Juna on kirjan toimintaympäristö. Pysähdyksiä ja liikettä. Sitz Im Leben.”  -    Teemu Paarlahti : Lääkäri pukeutuu Pravdaan: näkyjä Haapamäen radalla (Nysalor-kustannus 2021).   ”Lukeminen alkaa aivan pian.”     -   Reetta Huttunen : Katsastusasema (Enostone 2023).   Toukokuu 2023. On aika viedä Reetta Huttusen juuri ilmestynyt novellikokoelma Katsastusasema kiskobussimatkalle. Haapamäen rataa edestakaisin. Kaksikymmentä pituudeltaan sopivan mittaista novellia: yhdenkään kanssa ei tule Vilppulan ja Tampereen