Paarlahden leveydeltä

VALINNANVAPAUTTA VIIKATEMIEHEN VAINIOILLA ”Monissa asioissa on kiva valkkailla vaihtoehtoja, tärkeimmissä ei useinkaan voi.” Aloittelin juhannuksen jälkeisenä tiistaina rästivapaitten viettämistä. Olin lukenut, että vapailla kannattaa pitää yllä sopivassa suhteessa lepäilyä ja mielenkiintoista tekemistä. Päätin siis aluksi ottaa rennosti. Natustelin ruisleipiä ja join kahvia pitkän kaavan mukaan. Auki jäänyt työpuhelin muovasi aamuhetkeni tuota pikaa. Ei siitä sen enempää. ”Lukija voi käyttää vapauttaan valita, mitä kirjoittamani tässä kohdin tarkoittaa.” En harrasta sometaukoja. Katson voivani säädellä netissä roikkumaani aikaa ilman virtuaalisia patolevyjä. Ajattelin sen sijaan pitää sotetaukoa. Aamulehden uutisfiidi sylkäisi kuitenkin samassa puhelimelleni tietoa uudistuksen lykkääntymisestä vuoteen 2021. Huomasin pääni ryhtyvän raksuttelemaan   valinnanvapaudesta. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi taannoin Twitterissä, että Kokoomukselle

HÄPEÄN HETKESSÄ:  PILVIKAUPPIAAN PUHELU ” Jos taivas on kiinni, se ei pitemmän päälle tiedä ihmiselle hyvää.” Yksi torstai toukokuussa. Olen ollut kaupungilla pääluottamusmiehen työtehtävissä ja puhelimeni äänettömällä. Tarkistan palaverin jälkeen kännykkäni ja huomaan siihen otetun yhteyttä numerosta, jota en ole tallentanut koneen muistiin. Ei kovinkaan harvinaista – työpuhelimeeni tulee paljon sellaisia soittoja. Pirautan. Toisessa päässä vastaakin yllättäen pitkäaikainen tuttavani, pilvikauppias Länsi-Suomesta. ”Tajuan olevani elämästä vieraantunut kaupunkilaisserkku, joka kuvittelee ruuan tulevan kaupasta.” Keskustelukumppanini on nähnyt numeroni työpaikkani seinällä siellä asioidessaan ja päättänyt kokeilla, olisinko talossa. En ollut, mutta vaihdamme nyt kuulumiset etänä. Niitä onkin kertynyt, sillä edellisestä tapaamisestamme on vierähtänyt luvattoman kauan. Lapset ovat kasvaneet, ikää karttunut itse kullelkin. Puhumme myös bisneksistä . – Viljelystyöt