Paarlahden leveydeltä

  PASTORAALINEN BUBKA eli Suomen sisällissota, Kalle Päätalo ja Haapamäen rata   ”Miten sä oikein kestät?” ”Miten sä oikein kestät nämä tilanteet?” Vastaava kysymys oli  osoitettu  minulle pappina  jonkin kerran hautajaisten yhteydessä. Nyt ei oltu hautajaisissa, vaan häissä. Mentiin kesää 2017 ja minulla oli mittarissa jo lähes kolme vuosikymmentä liperikallehommia, mutta havahduin mörököllinä tuossa kohdin miettimään asiaa luultavasti ensimmäisen kerran tästä näkökulmasta:  miten ihminen kestää voimakkaat ilon ja ties mitkä muut häähumuun kytkeytyvät tunteet. Kun ei työtä tehdessään niihin oikein voi riehaantua mukaankaan.  Jos riehaantuu, menevät sekä tukka että paperit sekaisin.  Omia rahkeitaan tässä asiassa kysyjä epäili.   Jotakin minä hänelle vastasin ja iltapäivä häissä jatkui kaikin puolin mukavana, keskustelu ruoka- ja kahvipöydässä luisti ja väki viihtyi. Muistaakseni olin jäämässä tilaisuuden jälkeen lomalle, eli sikälikin meininki oli hyvä. Mutta tuo kysymys jäi olem

  SAMA MENO JATKUU? ”Hugh oli muuttunut. Hän oli saanut painoa ja hukannut tyystin nuoruutensa.” (Ross Macdonald: Nimi on Archer) Vuosi 2022 on lähtenyt kulumaan. Aika pian sekin on ohi. Sosiaalinen media on pursuillut ihmisten jonkinlaisia tilinpäätöksiä päättyneestä auringonkierrosta. Itsekin kirjoitin jotakin ja jätin aika paljon kirjoittamatta.   Mitä alkanut vuosi tuo, sitä ei voi tietää. Arvailla voi. Poimin tähän pari arki- ja kenties tyhjänpäiväistä havaintoa ja ajatusta. Kuuntelin kohta vuoden vaihduttua Yle Areenasta yhden jakson Knallia ja sateenvarjoa. Hannibal Hamilton-Jones ja Richard Lamm toheloivat ensiluokkaisesti ja Sir Henry oli raivoissaan. Kuuntelin näitä juttuja jo 1980-luvulla. Ensimmäinen Spotifysta kuuntelemani kappale vuonna 2022 oli Blackfootin The Rattlesnake Rock N’ Roller. Se on vanhan hyvän ajan ränttätänttää sinusrytmissä. Sellainen syntyy siitä, kun kitarat ulvovat, raavaat miehet laulavat uljaasti ja rumpali osuu kannuihin niin kuin kuuluu. Ku