JALKAPALLO JA SUOMEN TALVISOTA " Dalmatialainen ei pääse pilkuistaan edes urheilukatsomossa. Olen saanut akateemisen sivistykseni historiassa ja se on jättänyt jälkensä." Sunnuntai elokuussa. Istun Tammelan stadionilla ja mietin talvisotaa. Turha luulla, että olisin humalassa, ilta on kirkas. Kentällä mittelevät Ilves-Kissat ja Sporting Kristina. Käsiohjelma lupaa vauhdikasta jalkapalloa Tampereella . On menossa miesten kakkosen sarjaottelu, potissa kolme pistettä… Dalmatialainen ei pääse pilkuistaan edes urheilukatsomossa. Olen saanut akateemisen sivistykseni historiassa ja se on jättänyt jälkensä. Tai tietysti kiinnostus menneisyyden syy- ja seuraussuhteisiin oli olemassa jo opiskelualaa valitessani. Ja niin vain mieleeni tupsahtaa se tosiasia, että en istuisi nyt tässä ilman talvisotaa jatkoineen. "Jos sota olisi jäänyt sotimatta, tätä peliä ei pelattaisi - ei ainakaan Tampereella." Väite vaatii ehkä jokusen selvennyksen. Jutun juju o