Siirry pääsisältöön



ENNEN KUIN PUTKI KATKESI



 ”Mielessään toivoo, että kaikki käy hyvin, ja ettei savotan huiskeessa tule vastaan mitään ikäviä yllätyksiä.”
 
Vihjaisin viime blogissani, että kotini on remontin kourissa. Tänään helpottaa eli evakko päättyy. Ajelin eilen evakkomaisemiin pakkailemaan tavaroita ja siivoamaan residenssiä. Matkalla näin illan hämyssä hirven ja se hillitsi riehakkuuttani.

 
”On muuten vähintäänkin järkevää ajella syysilloissa tarkkaavaisesti ja nopeusrajoitusten mukaan. Niissä on yleensä jokin ideana taustalla.”

 Jätän evakkomaisemani mieluusti, vaikka se onkin omani. Tallaan sitä suvussani jo neljättä polvea.

On muuten vähintäänkin järkevää ajella syysilloissa tarkkaavaisesti ja nopeusrajoitusten mukaan. Niissä on yleensä jokin ideana taustalla.
 
Remontti koettelee, vaikka sitä ei joudu itse tekemään. Vesijohtojen ja viemärien uusiminen taloon on jollain tavalla hyvin elämän perusteisiin käyvä asia. Löydän siitä jonkinlaisia rinnasteita omaan kroppaan ja sen hyvinvointiin. Isot jutut horjuttavat turvallisuutta. Mielessään toivoo, että kaikki käy hyvin, ja ettei savotan huiskeessa tule vastaan mitään ikäviä yllätyksiä.  Myös oman kodin avaaminen vieraille, vaikka meidän tapauksessamme tutuille ja luotettaville työmiehille vaatii henkisen veronsa.




 
”Tänään tämäkin luontokappale saa olla kodin taivaassa.”

 
Kolme viikkoa evakossa kirkastaa myös kodin merkitystä. Miten mukava onkaan oma sohva ja oma välillä tapahtumaton elämänpiiri omassa olohuoneessa. Juuri nyt en kaipaa kaukomaille. Ehkä eniten meistä kuitenkin kaipasi kotia koiramme Jahvetti Puutiainen, joka olisi jo lauantaina halulla jäänyt sinne olemaan, kun kävimme leikkelemässä nurmikoita ja siivoamassa osaa huushollista. Koira nimittäin yritti palata vielä autolta sisälle. Tänään tämäkin luontokappale saa olla kodin taivaassa.

 
”Lasku tehdystä lankeaa. Arvonlisäveroineen.”

 
Vielä vähän terveydenhuoltorinnastuksia. Talon remontoimisella ja hammaslääkärissä käymisellä on yhteisenä piirteenä se, että lopulta kivuliain vaihe seuraa varsinaisten toimenpiteiden jälkeen. Eikä siihen ole saatavilla puudutusta. Lasku tehdystä lankeaa. Arvonlisäveroineen. Mutta onneksi remontti tuli tehtyä ennen kuin putki katkesi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

JÄMINKIPOHJA BOOGIE   – JUICE LESKISEN KARU ENNUSTUS Nilsiäläinen Antti Heikkinen sai hiljattain julki liki viisisataasivuisen Juice Leskisen (1950-2006)   elämäkerran Risainen elämä   (Siltala 2014). Sivuja kirjassa soisi olevan enemmänkin – en ymmärrä miksi teos, jonka suurin lukijajoukko on luultavasti kypsynyt vähintään keski-ikään, pitää laatia näkötestiksi. Rahahan siinä tietysti puhuu. Nyt osa lukunautinnosta haihtuu onnettoman pienen tekstin tihrustamiseen. Kirjan sisältöä pidän ansiokkaana. Tekijä luo kohteestaan silottelemattoman ja juuri siksi mahdolliselta vaikuttavan   kuvan. "Lapsuuteni ääniraitaan kuuluu sahan lajittelijan kolina ja testikuvaan laitoksen järvenlahden yli kajastavat valot." En ole koskaan ollut intomielinen juiceuskovainen, mutta toki digannut hänen musiikkiaan kaikella kohtuudella. Levykokoelmassani on cd:nä vuoden 1974 Per Vers, runoilija -albumi, jonka ostamiseen vaikutti varmasti se, että bändissä on m...
 ORKIDEA JA SYKSYN VALO ”Olen leipäpappi, tiedäthän.” Paarlahden leveydellä on ollut hiljaista elokuun lopulta. Hiljaiselo tulee luultavasti jatkumaan syksyn, saa nähdä miten on talven osalta. Syy ei ole kirjoittajan oleminen ylenmäärin huonossa hapessa, ehkä jonkin verran hänen laiskuutensa, mutta ennen kaikkea kirjoitusprojekti, jonka on tarkoitus olla valmis alkuvuodesta. Sen verran huonohappisuutta asiassa on mukana, että en viitsi nykyään repiä itsestäni väkisin kaikkea tehoa irti, jos ei ole pakko. Aivovuodostani on nyt runsaat kuusi vuotta ja vointini on hyvä, mutta rakastan päässäni olevaa hernettä niin, että pyrin kuuntelemaan sen kuulumisia kunnioituksella. Että jaksaisin hyvin nimen omaan niissä asioissa, joista minulle maksetaan palkka ihan euroina. Olen leipäpappi, tiedäthän.   ”Virolainen kirjailija Jaan Kross kuulemma rentoutui kirjoittamalla jotakin muuta kuin mikä oli työn alla. Ehkä löydän itsestäni joskus samaa.”   Talven osalta epävarmuu...
LIEKINVAALIJA 85   ”Herra, siunaa tulet jotka syttyvät, siunaa sydämet jotka aina muistavat: ihminen katoaa mutta valo jää.”   -Jouni Paarlahti (1936-2020)   ”Jouni Paarlahti olisi täyttänyt 8.3.2021 85 vuotta. Hän ei täytä, sillä maallinen matka jäi tuosta kilometripylväästä reilut neljä kuukautta vajaaksi.”   Tyttäreni oli vähän yli kahdenkymmenen, kun härnäsin häntä jossain käymässämme keskustelussa sanomalla, että sun täytyy varmaan olla eri mieltä tästä, kun minä ajattelen näin.   Nuori nainen vastasi äänessään ripaus sarkasmia, että mä olen jo siinä iässä, että pystyn myöntämään, että isä on joskus oikeassa. Näinhän se elämä monta kertaa menee. Jouni Paarlahti 1936-2020 (kuva Sanna-Leena Paarlahti)  Oma isäni Jouni Paarlahti olisi täyttänyt 8.3.2021 85 vuotta. Hän ei täytä, sillä maallinen matka jäi tuosta kilometripylväästä reilut neljä kuukautta vajaaksi. Jossain kohdin minäkin kasvoin ikään, jossa ymmärsin, että isälläni ol...