Siirry pääsisältöön

VIELÄ TÄMÄN JOKU NAUTTII



"Siinä on jotakin enteilevää."




         Järvellä kuluvat vuodet.
         Lokit kirkuvat ja tuuli nukkuu poissa.
        Moottorin jyrinän yli
        onnelliset ihmiset huutavat toisilleen.
       Vihreä soutuvene keinuu mainingissa,
       saaren rannassa mies voi pahoin heinikkoon.

       Tämä on viimeinen kesä
       ennen avioeroa, ensimmäistä humalaa
       tai kuolemaa,
       vielä tämän joku nauttii
       niin kuin nautitaan taivasten valtakunta.

       Etelässä piippu paljastaa kaupungin, 
       nuppineula kartalla
       merkitsee kotia.
       Näen sen tyynenä iltana.






Loppukesässä on oma tunnelmansa. Siinä on jotakin enteilevää. Pahaenteistä tai lupaavaa. Auringonvalossa on toinen väri kuin alkukesästä ja pimeä hiipii iltoihin. Tänään se sai minut kaivamaan esiin runon, joka on kirjoitettu joskus tämän vuosituhannen alussa – viimeistään 2004, koska se julkaistiin alun perin mainitun vuoden kesällä Aamulehden Moro-liitteessä. Sittemmin se päätyi osaksi  kokoelmaani Jäminkipohja Sundae (BoD 2015).






Keurusselältä asuinkaupunkini rantaan  katsottuna piippu merkitsee vielä ainakin tänä elokuuna  kotia. Kohta voi olla toisin, riippuen oikeuden päätöksestä. Seisoo Mäntän lämpövoimalan piippu jatkossa tai ei, tulen jatkossakin näkemään kodin tyynenä iltana. Ihan oikeana rauhana ja omana paikkanani.





On elokuu. Vielä tämän joku nauttii.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

JÄMINKIPOHJA BOOGIE   – JUICE LESKISEN KARU ENNUSTUS Nilsiäläinen Antti Heikkinen sai hiljattain julki liki viisisataasivuisen Juice Leskisen (1950-2006)   elämäkerran Risainen elämä   (Siltala 2014). Sivuja kirjassa soisi olevan enemmänkin – en ymmärrä miksi teos, jonka suurin lukijajoukko on luultavasti kypsynyt vähintään keski-ikään, pitää laatia näkötestiksi. Rahahan siinä tietysti puhuu. Nyt osa lukunautinnosta haihtuu onnettoman pienen tekstin tihrustamiseen. Kirjan sisältöä pidän ansiokkaana. Tekijä luo kohteestaan silottelemattoman ja juuri siksi mahdolliselta vaikuttavan   kuvan. "Lapsuuteni ääniraitaan kuuluu sahan lajittelijan kolina ja testikuvaan laitoksen järvenlahden yli kajastavat valot." En ole koskaan ollut intomielinen juiceuskovainen, mutta toki digannut hänen musiikkiaan kaikella kohtuudella. Levykokoelmassani on cd:nä vuoden 1974 Per Vers, runoilija -albumi, jonka ostamiseen vaikutti varmasti se, että bändissä on m...
Lähetä kommentti
Lue lisää
 ORKIDEA JA SYKSYN VALO ”Olen leipäpappi, tiedäthän.” Paarlahden leveydellä on ollut hiljaista elokuun lopulta. Hiljaiselo tulee luultavasti jatkumaan syksyn, saa nähdä miten on talven osalta. Syy ei ole kirjoittajan oleminen ylenmäärin huonossa hapessa, ehkä jonkin verran hänen laiskuutensa, mutta ennen kaikkea kirjoitusprojekti, jonka on tarkoitus olla valmis alkuvuodesta. Sen verran huonohappisuutta asiassa on mukana, että en viitsi nykyään repiä itsestäni väkisin kaikkea tehoa irti, jos ei ole pakko. Aivovuodostani on nyt runsaat kuusi vuotta ja vointini on hyvä, mutta rakastan päässäni olevaa hernettä niin, että pyrin kuuntelemaan sen kuulumisia kunnioituksella. Että jaksaisin hyvin nimen omaan niissä asioissa, joista minulle maksetaan palkka ihan euroina. Olen leipäpappi, tiedäthän.   ”Virolainen kirjailija Jaan Kross kuulemma rentoutui kirjoittamalla jotakin muuta kuin mikä oli työn alla. Ehkä löydän itsestäni joskus samaa.”   Talven osalta epävarmuu...
Lähetä kommentti
Lue lisää
LIEKINVAALIJA 85   ”Herra, siunaa tulet jotka syttyvät, siunaa sydämet jotka aina muistavat: ihminen katoaa mutta valo jää.”   -Jouni Paarlahti (1936-2020)   ”Jouni Paarlahti olisi täyttänyt 8.3.2021 85 vuotta. Hän ei täytä, sillä maallinen matka jäi tuosta kilometripylväästä reilut neljä kuukautta vajaaksi.”   Tyttäreni oli vähän yli kahdenkymmenen, kun härnäsin häntä jossain käymässämme keskustelussa sanomalla, että sun täytyy varmaan olla eri mieltä tästä, kun minä ajattelen näin.   Nuori nainen vastasi äänessään ripaus sarkasmia, että mä olen jo siinä iässä, että pystyn myöntämään, että isä on joskus oikeassa. Näinhän se elämä monta kertaa menee. Jouni Paarlahti 1936-2020 (kuva Sanna-Leena Paarlahti)  Oma isäni Jouni Paarlahti olisi täyttänyt 8.3.2021 85 vuotta. Hän ei täytä, sillä maallinen matka jäi tuosta kilometripylväästä reilut neljä kuukautta vajaaksi. Jossain kohdin minäkin kasvoin ikään, jossa ymmärsin, että isälläni ol...
Lähetä kommentti
Lue lisää