ÄMMÄN HANSKAT JA MUUTA ELÄMÄÄ JUNISSA, SAIRAALASSA JA SIINÄ KULMILLA

Kuusi uutta kirjoitelmaa, joita niitäkin  luulin ensin fragmenteiksi

 

Kristillinen apuraha

”Kuvat tästä tutkimusmatkasta

täyttivät vähitellen Stellerin mielikuvituksen,

kanttorin pojan, jolla oli kaunis tenori

ja jolle oli myönnetty kristillinen apuraha”

-G.W. Sebald: Luonnon mukaan. Perusruno. Suom. Kari Aronpuro (Palladium-kirjat & NTAMO 2022)

 Millainen on kristillinen apuraha ja myöntääkö sen Jumala vai Kirkkohallitus, jolloin se ei ehkä olekaan kristillinen? Jumalakin voi saada vaikutteita juutalaisuudesta ja ties mistä sallivuudesta. Se on valitettavaa.  Viittaako kaunis tenori tässä äänialaan, jonka haltijalla on taipumuksena saada oopperassa sankarin rooli vai vihjaus kirkkomuusikonpojan mahdolliseen homoeroottiseen suuntautumiseen? Asiaa on syytä tarkastella ja mitä Luther olisi sanout tähän. Tällaisten miettiminen katsotaan virkaehtosopimuksen mukaan työajaksi, jollei siitä makseta erillistä palkkiota. Tuomiorovasti tuomitsee.

 

Ehkä

Sairaalan sisääntuloaulan poikki kävelee mies, josta huomaan ajattelevani, että on julkea: pieree mennessään sumeilematta. Sitten ymmärrän, että hänen kenkänsä narisevat ja se panee minut miettimään, miten täällä hyvinvoimisalueella oppii aavistelemaan, kuinka paskamaista toisen on kulkea mokkasiineissaan ja häpeällistä kävellä niillä sairaalan sisääntuloaulan poikki, ehkä. Olemaan narisematta kaikenlaisesta, ehkä.

 

Raisa

Raisa oli jo koulussa innokas väittelijä. Tämä ärsytti luokkatovereita ajoittain. Myös rakenteellisia anomalioita ja niiden aiheuttamaa unen fragmentoitumista käsittelevän väitöskirjansa hän viimeisteli lähes ennätysajassa ahkeroituaan. Tutkimus oli invasiivinen. Työmatkat hän istui junassa läppäri sylissään ja kirjoitti. Tämä oli välttämätöntä, sillä läheinen väitti hänen kuorsaavan. Näin ollen hän ei halunnut ottaa riskiä, että torkahtelisi julkisessa tilassa ja pärryytys karkaisi hävettävästi.  Raisan tutkimuksella saavutettiin uutta tietoa kuorsaamisen vaikutuksesta siitä kärsivien terveyteen ja muutenkin.  Hyvinvoimisalueen eettinen toimikunta antoi tutkimussuunnitelmasta puoltavan lausunnon jo toisessa käsittelyssä ja tulokset julkaistiin kansainvälisessä journaalissa. Isona Raisa haluaa tytön ja pojan ja dosentuurin. Mäyräkoirakin olisi mukava, hän tuumii joskus perjantaisin. Raisan naapurissa asuvat Grahnit, Jutta ja sen mies.

Hanskat

 

Seuraavaan kertaan

Kävin Messukylän kirkkomaalla kirjailija Kalle Päätalon haudalla. Paluumatkalla keskustaan puntaroin vähän ennen Kiinan muuria, kävisinkö samalla reissulla Kalevankankaalla isän haudalla, mutta en sitten käynyt. Olin painanut sen verran pitkää päivää, etten jaksanut painaa bussissa nappulaa. Eiköhän se siellä pysy seuraavaan kertaan, ajattelin.

 

Väärässä

Kaupunki on kymmenen korvissa väärä ja liiaksi liikkeellä. Väärät ihmiset odottavat asemalla junaa ja heitä on väärä määrä. Juna on väärä. Oma paikkani on vapaana, mutta maasäteily on väärää. Kaikki tämä väärä neljän tunnin tähden. Oikea aika on kuusi. Tähän aikaan päivästä joku voi puuttua olemiseeni ja vaatia hymyilemään. On tärkeää, että jokainen saa olla oma itsensä, sanotaan, mutta hymyillä pitää ja lastenlasten olla ihania, syksyllä poimia kantarelleja.

Hukassa

Nuori aikuinen havahtuu junassa H420 vähän ennen Tamperetta. Hän on matkalla Jyväskylästä Keuruulle ja vittu, lippis hukassa. Vastapäätä istuva setämies arvioi tilannetta, että eivät ne nykyään kestä juhlimista. Lauantaiaamun aikainen valo on epämääräistä.